Kahvin Historia
Kahvin todellista historiaa ei kukaan tiedä ja siitä on olemassa monenlaisia versioita. Monet ovat kuitenkin yrittäneet selvittää kuinka siitä tuli maailman suosituin juoma ja miten se levisi ympäri maailmaan. Vaikka täydellisiä vastauksia ei olekaan, on asiaa hauska kuitenkin miettiä.
Arkeologisten löytöjen perusteella kahvipapujen käyttö voidaan viedä ajassa taaksepäin noin 4000 vuotta. Varhaisissa kirjoituksissa kahvista kuitenkin puhutaan vasta paljon myöhemmin. Ensimmäiset löydöt kahviin liittyvästä kaupallisesta toiminnasta on tehty 900 - luvulta eaa. Aluksia kahvia ei paahdettu lainkaan vaan niitä murskattiin ja laitettiin osaksi alkoholipitoisia juomia. Ensimmäiset paahtamiset jäljitetään Afrikkaan ja 500 - luvulla. Paahtaminen tapahtui nuotiossa, minne pavut heitettiin ja poimittiin vasta nuotion sammumisen jälkeen. Nykyisin tunnettuja paahtamismenetelmiä jäljitetään Arabiaan 1200 - luvulle.
Länsimaissa kahvilla oli aluksi hyvin tiukat uskonnolliset siteet. Joillekin kuului yhdeksi osaksi seremonioita ja toisille se oli osa syntiä ja pahuutta.
Kerrotaankin, että Paavi Klemens VIII neuvonantajat suosittelivat hänelle kahvin julistamista kielletyksi. Kahvia pidettiin Ottomaanien valtakunnan suosikki juomana, mikä oli lännen vihollinen siihen aikaan. Klemens VIII kahvista:
Tämä Saatanan juoma on niin herkullista, että on peräti väärin, jos siitä saisivat nauttia vain pakanat. Puijataan Saatanaa ja kaapataan kahvi meille ja tehdään siitä kristittyjen juoma.
Maistettuaan kahvia Paavi päätti tehdä siitä hyväksytyn juoman ja nopeasti se nousikin suosituksi läpi Kristtyjen maiden.
Kahvi nousi ja saavutti suosion Euroopassa 1615. Aluksi sen toivat Eurooppaan venetsialaiset kauppiaat. Kahvia myytiin virvoitusjuomien ohessa, osan myyjistä samalla väittäen kahvilla olevan lääkinnällisiä voimia.
Ensimmäinen kahvila jäljitetään Budapestiin, minne se perustettiin jo 1554. Kahvilat yleistyivät kuitenkin vasta 1600 - luvun puolivälissä. Samalla kahvi teki itseään tunnetuksi läpi Euroopan. 1650 - luvun jälkeen syntyikin kahvilabuumi, mikä tarkoitti että Lontoossa oli siihen aikaan enemmän kahviloita kuin nykyisin.
Kahvilat olivat yleisiä kohtaamispaikkoja, joissa kauppiaat, taitelijat, pankkiirit ja muut ajan merkkihenkilöt toimivat. Niistä tuli foorumeita poliittiselle toiminnalle ja liiketoiminnan keskuksia.
Vuonna 1616 hollantilainen merikapteeni huomasi kahvin liiketoiminnallisen potentiaalin ja onnistui Arabian kielloista huolimatta salakuljettamaan kahvipapuja muualle. Hän varasti tusinan kahvipensaita Mochan satamasta ja palasi niiden kanssa Hollantiin, missä niitä viljeltiin kasvihuoneissa.
Näiden pensaiden ansioita kahvia ryhdyttiin viljelemään Hollannin siirtomaissa, kuten Javalla (osa nykyistä Indonesisa), Timorissa, Sumatralla ja Sri Lankassa. Ranska ja Espanaja ottivat oppia ja seurasivat perässä omien siirtomaidensa kanssa. Brittiläinen imperiumi oli hallitseva siirtomaiden haltija, mutta he ryhtyivät kahvin viljelyyn vasta 1730 Jamaikassa ja 100 vuotta myöhemmin Intiassa.
Kahvin päätyminen Amerikkaan on toinen tarina, joka on täynnä huhuja, epäilyksiä ja arvauksia. On sanottu, että ranskalainen laivastoupseeri Mathieu de Clieu vuonna 1720 tutustui kahviin Pariisin kahviloissa. Hänestä tuli innokas kahvin juoja. Hän innoistui kahvin kasvattamisesta Atlantin toiselle puolella ja onnistui kuin onnistuikin samaan kahvipuun siemeniä, luultavasti Hollanin kasvitarhoista.
Raskaan matkan aikana kahvin siemenet kokivat kovia. Kaikki laivan matkustajat eivät olleet niistä innoissaan ja osa yritti jopa tuhota ne. Laivaa kohtaan iski myös vesipula. Vettä säännösteltiin ja Mathiue joutui jakamaan pienen vesiannoksensa siemenien kanssa. Molemmat kuitenkin selvisivät matkasta.
Siemenesti kasvanut puu toimi lopulta isänä kaikelle kahville, mitä kasvatettiin Amerikassa ja Karibialla. Kahvin viejälle tästä ei kuitenkaan syntynyt onnea ja varautta vaan Mathieu kuoli rahattomana miehenä Pariisissa Ranskan vallankumouksen aikana.
Kahvi kuitenkin jatkoi leviämistään Surinamiin ja Ranskan Guayanaan, mistä se jatkoi matkaansa Brasiliaan portugalilaisen sotilaan toimesta. 1800 - luvun alkuun mennessä kahvista oli tullut tärkeä osa taloutta monissa Keski - ja Etelä-Amerikan maissa.
1800 - ja 1900 - lukujen vaihteessa Brasilia nousi lähes monopoli asemaan kahvin tuotannossa, mutta hinnat korkeina pitänyt politiikka johti muiden tuottajamaiden kysynnän kasvuun. Guatemala, Kolumbia ja Indonesia olivat näiden kärjessä.
Suosio on vain jatkanut kasvuaan ja suuren nousun se on tehnyt 1900 - luvun lopussa ja 2000 - luvun alussa kun suuret kansainväliset kahvilaketjut syntyivät ja levisivät. Kahvikulttuuri monipuolistui ja erilaiset kahvijuomat levisivät ympäri maailmaa.
Kahvi on kerännyt intohimoisia harrastajia, joille laatu on kaikki kaikessa. Monille heistä kahvista on tullut työ ja asia, jota levitetään eteenpäin. Samalla mahdollisuudet saada hyvää kahvia ovat nousseet.
Erityiset kahvibaari ja pienet paahtimot ovat tehneet nousuaan ympäri maailman. Kahvin kulutus on kasvaa joka vuosi. Jopa perinteisissä teekulttuureissa kahvi saavuttanut suosiota.
Kahvin Historia Suomessa
Ensimmäinen suomalainen mastoi kahvia 1637 Persiassa. Turkulainen Axel Käg toimi kamaripalvelijana Schelswig-Holsteinin herttuan seurueessa heidän käydessään Persiassa.
Kahvin taival ei kuitenkaan alkanut ruusuisesti Suomessa, sillä koko Ruotsin valtakuntaan tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna 1756. Kahvin keittämisestä sai sakot ja keittämiseen käytettävät laitteet takavarikoitiin valtiolle. Kieltolaki ehti olla voimassa kuusi vuotta kunnes se kumottiin.
Vain viisi vuotta myöhemmin kahvi kiellettiin toista kertaa. Tällä kertaa laki ehti olla voimassa vain kolme vuotta, kunnes se vapautui jälleen 1770. Vielä yhden kerran kahvia yritettiin kieltää. Vuonna 1794 astui voimaan kieltolaki joka oli voimassa kahdeksan vuotta, kunnes Kustaa IV Aadolf kumosi sen 1800 - luvun alussa. Lain taustalla ei ollut tällä kertaa uskonnolliset syyt vaan taloudelliset. Kahvin ostaminen ulkomailta kulutti maan valuuttavarantoja.
Tämän jälkeen kahvin kulutus teki nousua aina 1900 - luvun maailmansotiin asti. Maailmansotien aikaan kahvin maahantuonti keskeytyi ja Suomeen tuli erilaisia korvikkeita. Oikean kahvin määrää säännösteltiin ja sitä korvattiin muilla aineilla. Sodan jälkeen tuonti palautui.
Kahvi Suomessa Nyt
Kulutus Suomessa on noussut tasaiseen tahtiin ja meistä suomalaisista on tullut kovia kahvin juojia. Kulutamme nykyisin enemmän kahvia henkeä kohden kuin mikään muu kansa maailmassa. Viime vuonna joimme joka päivä 4-5 kupillista kahvia per henkilö, se tarkoittaa 9,7 kiloa kahvia.
Mutta kahvin juonnissa on kyse muustakin kuin itse juomasta, se on kokemus. Käymme yhä useammin juomassa kupillisen kahvia kahvilassa vaikka sen voisi keittää kotona yhtä hyvin. Miksi? Haluamme sen kokemuksen. Voimme tavata samalla ystäviä. Voimme saada kahvin pöytään tarjoiltuna. Olemme ympäröitynä muilla ihmisillä. Kahvista on tullut Suomessa sosiaalinen tapa ja tapahtuma. Montako sukujuhlaa, syntymäpäivää tai muuta kekkeriä olet viettänyt ilman kahvihetkeä?
Kahvista on tullut merkittävä sosiaalista kulttuuriamme sekä ruokakulttuuriamme ja se on hieno asia.
Kahvin Myynti
Kahvin myynti on kokenut myös monta muutosta Suomessa. Koko historian aikana täällä on toiminut satakunta paahtimoa. Alunperin kahvia haettiinkin pienistä liikkeistä tai suoraan paahtimoista. 1990 - luvulle tultaessa asiat olivat muuttuneet. Kahvi siirtyi pääasiassa marketteihin ja paahtimoita kuoli pois. Muutamien suurempien paahtimoiden lisäksi vain pari pientä paahtimio jatkoi tai aloitti toimintansa.
2000 - luvulle tultaessa ja vuosituhannen alussa kahvi on kuitenkin kerännyt uudenlaista kannatusta Suomessa. Alalle on tullut intohimoisia harrastajia, joille laatu on kaikki kaikessa. Paahtimoiden määrä on lähtenyt nousuun ja uusia syntyy. Kahvibaareja ja - liikkeitäkin on tullut lisää. Tuoretta ja vastapaahdettua kahvia on saatavilla nykyisin lähes jokaiselta, varsinkin suuremmalta paikkakunnalta. Monilla paahtimoilla on omia liikkeitä joko paahtimon yhteydessä tai erillinen kahvila.
Suomalainen Kahvi
Olemme listanneet sekä suomalaisia paahtimoita että hyvää kahvia myyviä kahviloita.
>> Tutustu paahtimoihin. <<
>> Tutustu kahviloihin. <<
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti