Kahvi

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Blue Mountain kahvi

Jamaica Blue Mountain on luultavasti maailman tunnetuin kahvi. Luultavasti jopa tunnetumpi kuin maailman kalleimmat kahvit Kopi Luwak ja Black Ivory. Blue Mountain on Jamakalainen kahvilaatu, jonka lajike on Arabica. Se kasvaa ja sitä kasvatetaan Blue Mountains - vuorten rinteillä. Tarkemmin Jamaikan saaren itäisissä osissa. Sitä pidetään yhtenä maailman laadukkaimpana kahvina ja yhtenä harvinaisimmista.

Blue-Mountain

Jamakalla kahvin laadun takaa kahvintuottajien lautakunta (Jamaica Coffee Industry Board), mikä haluaa säilyttää kahvissa erinomaisen tason. Meille kahvin herkuttelijoille se tietää vain hyvää. Lautankunta takaa, että aidon Blue Mountain kahvin merkinnät saanut kahvi kasvaa oikeasti vuoren rinteillä, tarkalleen 910 - 1800 metrin korkeudella merenpinnasta. Kahvi kerätään lukuisilta pieneltä tiloilta ja kerätään yhteen eryisille jatkokäsittelytiloille, jossa kahvi märkäkäsitellään. Sen jälkeen prosessoitu raakakahvi kulkee lautakunnan kautta, missä suoritetaan tarkka laadunvalvonta. Lautakunnan toinen tehtävä laadunvalvonnan lisäksi on välittää kahvi eteenpäin.

Vuoristo takaa kahvipensaille loistavat olosuhteet kasvaa. Sumuinen sää suojaa niitä auringolta. Vulkaaninen maa ravitsee pensaita ja säännölliset sateet auttavat kasvamaan. Erityisesti kukinnan aikaan sateista on hyötyä.

Blue Mountainin vuosituotanto on pieni, vain noin 1000 - 1350 tonnia. Erityistä on, että kahvi pakataan pieniin puutynnyreihin perinteisten säkkien sijaan. Japanilaiset ovat ehtineet markkinoille ensimmäisinä ja ostavatkin kaikesta tuonnasto heti kättelyssä jopa 90 prosenttia.

Jamaica-Blue-Mountain-Kahvi

Kahville tunnusomaista on täyteläinen maku, pehmeä jälkimaku ja hyvin kevyt happokkuus.

Blue Mountain Kahvin Historia

Kahvin historia Jamakailla alkaa 1700 - luvun Ranskasta, josta lähetettiin kolme kahvipensasta Ranskan siirtomaihin. Martinique - saari oli yksi niistä. Vuonna 1728 saaren kuvernööri lähetti Jamaikan kuvernöörille lahjaksi yhden kahvipensaan. Tästä pensaasta kaikki alkoi.

Yhdeksän vuotta myöhemmin Jamaikan kahviteollisuus syntyi ja ensimmäiset pavut kaupattiin ulkomaille. 1800 - luvulla Jamaikasta tuli jo maailman johtava kahvin tuottaja, tosin ei pelkän Blue Mountain kahvin ansiosta. Suurin osa työstä kuitenkin teetettiin orjatyövoimalla ja kun se lakkautettiin 1800 - luvun puolivälissä kutistui tuotanto huomattavasti. Koko kahvin tuotanto joutui sekasorron valtaan vuosisadan loppua kohden, mikä lopulta johti kahvin yhtenäiseen keräämiseen jatkokäsittelyä varten sekä kahvintuottajien lautakunnan perustamiseen laadun takaamiseksi.

Se antoi sykäyksen ja ensimmäisen askeleen kohti nykyistä huippulaadukasta kahvintuotantoa.

Blue Mountain Suomessa

Suomessa Blue Mountain on melko harvinaista herkkua, mutta kuitenkin saatavilla. Kilohinta liikkuu 180 euron luokassa. Tällä hetkellä sitä saa tilattua ainakin Caffin verkkokaupasta ja liikkeistä.

Maailman kallein kahvi

Maailman kalleimman kahvin tittelistä on käyty viime vuosina taistelua. Se tiedetään, että halpaa se joka tapauksessa ei ole. Useimmille sen maistaminen on luultavasti sellainen kerran elämässä kokemus.

Tällä hetkellä selkeästi kalleimman kahvit ovat Kopi Luwak ja Black Ivory. Tässä lyhyet tietopaketit molemmista sekä lopussa voittajan tituleeraus.

Kopi Luwak

Kopi Luwak eli sivettikissakahvi tulee Indonesialaiselta saarelta Sumatralta. Saari tunnetaan hyvistä ja laadukkaista kahveistaan. Saarella myös elää sivettikissoihin kuuluva musanki. Paikalliset kutsuvat näitä luwakeiksi. Näiden pienten puussa elävien eläinten lempiherkkua ovat kypsät punaiset kahvimarjat.

Ne syövät marjat ja niiden sisällä olevat pavut. Mahassa olessaan pavut joutuvat vatsan kemikaaleille alttiiksi ja samalla ne fermentoituvat. Lopulta pavut kulkevat läpi sivettikissojen ruoansulatusjärjestelmän läpi ja poistuvat niiden elimistöstä. Pavut säilyvät koko matkan ehjinä maahan. Ne poimitaan viidakon keskeltä, puhdistetaan ja paahdetaan samalla tavalla kuin normaalikin kahvi.

Tämän prosessin kerrotaan antavan kahville erityisen hienon maun ja juojalle luvataan todellista makuelämystä. Maussa kerrotaan olevan vivahteita suklaasta ja karamellista.

Kahvin historiaa ei tunneta tarkasti. Voidaan vain ihmetellä, että kenelle on alunperin tullut päähän ryhtyä sitä paahtamaan. Luultavasti joku paikallinen asukas on kokenut valmiiden papujen noukkimisen maasta helpommaksi kuin pelkkien marjojen poimimisen puista.

Tiedetään kuitenkin, että sivettikissakahvi on löydetty vuosisatoja sitten, kun saari oli vielä Hollannin siirtomaa. Kahviplantaasien työläiset joutuivat keräämän kaiken kahvin puista ja antamaan sen myyntiin. Heille itselleen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi poimia papuja maasta.

Koska keruutapa ja mahdollisuudet saada kahvia ovat niin pienet, on kahvia vaikea saada. Kokonaistuontanto on vain 500 kiloa vuodessa. Painosta häviää vielä noin 20 % paahtamisen yhteydessä.

Kopi Luwakin hinta nousee harvinaisuuden takia aivan pilviin. Yhden kupin hinta voi olla helposti 15-25 euroa. Englannissa yhden kupin hinta nousi parhaimmillaan 50 puntaan, mikä olisi melkein 60 euroa. Jos satut löytämään toimittajan, on kahvin hinta helposti 100 euroa / 500 grammaa. Suomessa viimeksi kahvia myyntiin noin 300 euron kilohintaan.

Miksi siis maksaa näin paljon kahvista? Kuten alussa sanoimme, se on luultavasti ainutkertainen kokemus. Harvoilla onkin varaa kuin kerran elämässä kokeiluun.

Kopi Luwak kahvi on noussut mediahuomion takia melkoiseen kysyntään ja nykyisin onkin tarjolla melko paljon väärennettyä kahvia. Väärentäminen on oma prosessinsa ja käytännössä se tarkoittaa, että ihmiset ovat ottaneet sivettikissoja vankeuteen ja syöttäneet niille kahvimarjoja. Lopputuloksen erosta ei ole tieteellistä näkemystä, mutta varmasti eettisiä löytyy. On myös löydetty Kopi Luwak - nimen alla kulkevia versioita, jotka ovat maustettu aromeilla.

Jos haluat kokeilla tätä herkkua niin varmista lähteesi ja kahvin aitous.

Verkosta on mahdollisuus ostaa Kopi Luwakia usemmasta paikasta. Tässä yksi:

http://animalcoffee.com/

Black Ivory

Black Ivory kahvi tulee Thaimaan pohjoisosista. Siellä huippulaadukkaita Thaimaalaisia Arabica kahvipapuja syötetään elefanteille. Pavut kerätään käsin jatkokäsittelyyn, kun tulevat ulosteiden mukana ulos. Kahvin makuun vaikuttavat elefantin mahahapot, jotka rikkovat kahvin proteiinit. Samalla myös pavut fermentoituvat ja siten vetävät marjasta enemmän makua itse papuihin. Pavuilla kestää tulla ulos elefantin ruoansulatusjärjestelmästä 15 - 30 tuntia kaikkien muiden sen vatsassa olevien ravintoaineiden kanssa. Näiden yhdistelmä antaa pavuille erityisen makuaromin.

Marjojen keräämisen jälkeen ne kuivatetaan auringossa ja paahdetaan.

Vuonna 2012 tätä kahvia tuotettiin vain 50 kiloa. 2013 tuotantoa on tarkoitus nostaa, mikäli laadukkaita kahvimarjoja saadaan tarpeeksi. Kahvin tuotannossa tulee paljon hukkaa. Osa pavuista tuhoutuu elefanttien pureskellessa niitä, osa niistä häviää lannan mukana luontoon ja käsinkerätessä osa pavuista jää huomaamatta. Yhden kahvikilon tuottamiseen tarvitaan noin 10 000 marjaa, mikä tarkoittaa noin 33 kiloa kahvimarjoja.

Valmista Black Ivory kahvia kuvataan hyvin pehmeäksi ilman normaalia kitkeryyttä.

Vaikka syöttäminen saattaa kuulostaa eettisesti oudoksuttavalta, Black Ivory kahvintuottajat pyrkivät takaaman norsuille mahdollisimman luonnolliset oltavat. Osa vapaista elefanteista syö papuja joka tapauksessa, eikä pavut vaikuta juuri mitenkään niihin. Esimerkiksi kofeiinia ne eivät pysty pavuista vapauttamaan, sillä se vaatii paahtamisen korkeita lämpötiloja.

Jos haluat päästä kokeilemaan tätä herkkua, käy tutustumassa nykyisiin jälleenmyyjiin Black Ivoryn sivuilla. Tällä hetkellä se tietää pidempää kahvitaukoa, sillä lähimmät hotellit, mistä Black Ivorya saa ovat Aasiassa.

http://www.blackivorycoffee.com/

Kallein Kahvi

Kallein kahvi siis on Black Ivory. Harmillisesti sen saatavuus on rajoitettua, joten Suomen kalleimmaksi kahviksi voidaan julistaa Kopi Luwak.

Miten hyvä kahvi syntyy

Mitä on hyvä kahvi?

Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Jokaisella juojalla on omat mielipiteensä ja tottumuksensa. On kuitenkin yleisesti tunnistettavia tekijöitä, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Varsinkin, jos riisutaan juojien omat tottumukset ja tarkastellaan neutraalimmin kahvia niin johtolankoja hyvän kahvin synnystä ryhtyy löytymään.

Suomessa kahvin harrastaminen ja arvostus on jälleen nousussa. Toki alan innokkaita harrastajia on aina ollut, mutta nyt se on tekemässä nousua suuremman väestön keskuudessa. Tämä on meille kaikille hyvä asia, koska on helppo todeta, että tähän asti suomalaista kahvitarjontaa ovat määritelleet tottumukset. Kun kiinnostusta löytyy, syntyy myös kysyntää ja tarjontaa sitä vastaamaan. Suurempi tarjonta tarkoittaa myös parempaa laatua. Ja laadusta me olemme kiinnostuneita.

Hyvän Kahvin Juuret

Hyvän kahvin juuret lähtevät kauempaa kuin yleensä ajattelemmekaan. Kahvia ostaessa on helppo unohtaa kaikki, mitä on tarvittu ja vaadittu ennen kuin se päätynyt kaupan hyllylle tai paahtimolle säkeissä. Niillä vaiheilla on suuri merkitys lopputulokselle. Vaikka omistaisimme parhaat tarvikkeet, eivät ne pysty korvaamaan vikoja alkutuotannossa.

Parhaat ja arvostetuimmat kahvilajikkeet kasvavat usein vuoristoseuduilla. Näistä tunnetuin taitaa olla Jamaikalla kasvava Blue Mountain kahvi, joka kasvaa vulkaanisessa maaperässä jopa 1800 metrin korkeudella. Ehkä arvostetuin kahvilajike Arabica viihtyy normaalisti 600 - 1200 metrin korkeudella meren pinnasta ja jopa 2200 metrissä. Varsinkin korkeimmissa olosuhteissa viljeleminen on käytännössä mahdotonta, joten kahvi kasvaakin siellä luonnonvaraisena.

Marjoihin ja sen viljelyyn vaikuttaa tietysti moni tekijä. Varsinkin puut kasvavat luonnonvaraisina. Marjat ovat alttiina sääoloille, tuholaisille, kasvitaudeille ja eläimille. Ennen kukintaa olisi hyvä sataa vettä, mikä edes auttaisi kukinnan onnistumista.

Näin korkealla koneiden käyttäminen keräämiseen on mahdotonta, joten marjat poimitaan käsin. Tämä kuitenkin lopputuloksen kannalta parempia asia, sillä käsinkeräämällä voidaan valita vain kypsät marjat raakojen seasta. Työ on kuitenkin raskasta puuhaa ja vaikuttaa myös olennaisesti loppukustannuksiin.

Marjoja kerätään suurin reppuihin tai säkkeihin, joissa ne kannetaan alemmas laakeammille seuduille kuivatukseen ja jatkokäsittelyyn.

Jatkokäsittelyssä marjojen hedelmäliha sekä kalvot poistetaan, jotta itse pavut saadaan esille. Siihen voidaan käyttää kuiva - tai märkämenetelmää. Poistin jälkeen kahvia kuivatetaan lisää. Kuivauskin on itsessään taitolaji, sillä liiallinen kuivautus tekee pavuista helposti rikkoutuvia ja liiallinen kosteus taas saattaa johtaa kahvin altistumiseen bakteereille ja sienille, mikä johtaa niiden pilaantumiseen.

Pari sanaa jatkokäsittelystä:

Kuivamenetelmä

Kuivamenetelmä on perinteinen tapa käsitellä kahvimarjat. Käytännössä marjojen joukosta poistetaan raa'at, vialliset ja ylikypsät marjat pois. Sitten ne levitetään laajalle alueelle auringonpaisteeseen kuivamaaan. Yleensä alueet ovat betonista valuttuja. Osa plantaaseista käyttää myös ilmassa riippuvia kuivatusverkkoja. Kuivumisen ajan marjoja käännellään, jotta lopputulos olisi mahdollisimman tasainen. Tämä vaihe kestää kolmisen viikkoa. Joskus kuivausta nopeutetaan kuivureilla. Kuivauksen jälkeen kahvipapujen ympäriltä irrotetaan hedelmäliha kuorimakonetta käyttäen.

Nykyisin lopputulosta kutsutaan pesemättömäksi kahviksi. Kuivausmenetelmällä saatua raakakahvia sanotaan miedommaksi ja pehmeämmäksi kuin märkäkäsiteltyä. Menetelmää käytetään eniten Brasiliassa ja Länsi-Afrikassa.

Märkämenetelmä

Märkämenetelmä on kalliimpi ja haastavampi menetelmä kuin kuivakäsittely. Siinä prosessi aloitetaan valitsemalla kypsien marjojen seasta huonolaatuiset. Hyvät marjat kuoritaan ja niiden hedelmäliha poistetaan koneellisesti. Tämä tehdään yleensä 10 tunnin kuluessa poiminnasta. Nopeutta tarvitaan etteivät pavut ala pilaantua.

Kuoritut pavut sijoitetaan vesialtaisiin, jossa niitä pidetään yhdestä kahteen vuorotkautta. Liottaminen kiihdyttää papujen etsyymitoimintaa ja aiheuttaa käymisreaktion. Sen ansiosta pavut saavat erityisen aromin. Myös heldemien jäänteet pavuissa irtoavat helpommin seuraavan vesihuuhtelun aikana. Vesihuuhtelun tarkoituksena on pestä kahvi huolellisesti. Pesun jälkeen papuja kuivataan koneellisesti tai auringossa ulkona.

Menetelmän heikkokohta on sen vaatima runsas vedenmäärä, mikä aiheuttaa keskustelua monessa maassa muutenkin vähäisistä vesivarannoista.

Märkämentelmällä prosessoitua raakakahvia kutsutaan pestyksi kahviksi. Sen ansiosta kahvilla kuivakäsiteltyjä papuja hapokkaampi aromi. Menetelmää käytetään Väli-Amerikassa, Keniassa ja Tansaniassa.

Käsittelyjen jälkeen kahvi kuljetetaan sen ostaneeseen paahtimoon. Suomeen kahvin matka kestää normaalist noin neljä viikkoa rahtilaivalla.

Raakakahvista Paahdetuiksi Pavuiksi

Ennen papujen noustamista kaupasta, pitää ne vielä paahtaa. Ellei kyseessä ole innokas kotipaahtaja kuka on tilannut raakapapuja lastillisen. Suomessa on nykyisin lukuisia paahtimoita, joista voi valita. Näiden lisäksi tietysti ulkomailta tuotua valmiiksi paahdettua kahvia jonkin verran.

Paahtaminen on itsessään jo taidetta ja joka paahtimolla onkin tähän touhuun oma mestarinsa. Jokaiselle lajikkeelle ja papulastille etsitään parasta paahtoaikaa.

Hyvän Kahvin Perusteet

No nyt tiedämme hieman enemmän kuinka kahvi päätyy paahtimoon Suomessa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat sitä ennen. Mutta mikä tekee hyvän kahvin kun pavut ovat ostettu?

Lajike, paahtoaste ja alkuperä

Kahvin lajikkeista Robusta (Coffea canephora) ja Arabica(Coffea arabica) ovat tunnetuimpia. Muita kahvilajikkeita ovat mm. Coffea Liberica (Liberiasta) ja Coffea esliaca (Sudanista). Nämä lajikkeet ovat kaupallisesti merkittävimpiä. Yhteensä kahvilajikkeita on kymmeniä, joiden saatavuus on todelle vähäistä.

Arabicaa pidetään lajikkeista hienoimman makuisena ja sitä arvostetaan ylitse muiden. Suurin osa tuotetusta kahvista onkin Arabica – lajikkeen kahvia, noin 70 prosenttia maailman tuotannosta.. Arabica kasvaa haastavammassa maaperässä kuin muut lajit, usein tuliperäisessä maaperässä. Kalleimmat ja arvostetuimmat kahvit ovat yleensä Arabicaa.

Robusta ei ole yhtä vaativa lajike kuin robusta. Sitä viljellään tasaisemmissa maastoissa kuin Arabicaa ja on siksi helpompi kerättävä. Robusta sisältää enemmän kofeiinia kuin Arabica ja siksi käytetään erityisesti espressojen valmistukseen. Lajike on lähtöisin Kongosta, mistä se on levinnyt Brasialiaan Afrikan keski – ja länsiosiin ja Vietnamiin. Robustan osuus kaikesta maailman kahvin tuotannosta on noin 25 %.

Alkuperä on mielenkiintoinen tekijä, koska maaperällä ja ilmastolla on oma vaikutuksensa papuun ja sen aromeihin.

Suomessa juodaan pääasiassa vaalepaahtoisia kahveja. Useimpien paahtoaste on 1 (asteikolla 1 − 5). Tummapaahtoiset kahvit ovat kuitenkin keräämässä suosiota. Vuonna 2009 97% kahvista oli vaalepaahtoista. Viime vuonna enää 94 % kahvista oli vaaleapaahtoista.

Tummapaahtoisista kahveista saadaan irti enemmän aromeja. Niitä pidetään myös vaalepaahtoisia hienompina kahveina. Todellisuudessa myös vaaleapaahtoinen kahvi voi olla myös erinomaista. Kaikki perustuu laadukkaaseen papuun.

Jos olet vakiintunut vaaleapaahtoisen kahvien kuluttaja, suosittelen kokeilemaan muutamia kertoa tummapaahtoisia kahveja. Voi olla, että samalla putoaa päivittäinen kahvin tarpeesi, mahdollisesti jopa puoleen.

Vasta Paahdettu

Vasta paahdetun kahvin ja hyllyssä pidempään seisoneen kahvin ero on huima. Kahvi on maun kannalta parhaimmillaan viikon tai kahden kulttua paahtamisesta. Käytännössä kahden viikon jälkeen alkaa alamäki kahvin laadun suhteen. Myös terveysnäkökulmasta tuoreus on etu. Hanki kahvia yhdellä kerralla vain muutaman viikon tarpeisiin. Laadun kannalta olisi parasta nauttia paahdetut pavut kuukauden sisällä paahtamisesta.

Säilytä papuja valolta suojassa. Kahvi säilyy papuina kohtuullisesti, mutta jauhettuna sen alamäki alkaa heti.

Yksilöllisesti Jauhettu

Papuja vai jauhettua kahvia? Parasta olisi ostaa vain papuina ja jauhaa jokaista kahvihetkeä varten sopiva määrä kahvia. Papuina kahvin säilyvyys on parempi kuin jauheena. Yksöllisesti jauhaminen takaa, että kahvin herkät öljyt (rasvat) ja aromit päätyvät juomaan eivätkä hapetu ilmaan.

Jauhamiseen on vaihtoehtoja. Voit ostaa oman kahvimyllyn pienellä sijoituksella, jauhaa papuja hyvässä blenderissä (onnistuu, mutta ei paras lopputulos) tai käydä päivittäin tai parin päivän välein jauhattamassa pavut lähikahvilassa, paahtimossa tai myymälässä.

Hyviä myllyjä saa alkaen 40 euroa, joten vähän enemmän kahvia juoville se on erinomainen sijoitus kahvin laatuun.

Hyvä Vesi

Suurin osa kahvista juomana on vettä. Vedellä on siis suuri merkitys kahvin maun kanssa. Suomessa veden maku on suurimmaksi osaksi melko neutraali, jota ei tarvitse peittää vahvapaahtoisilla kahveilla, kuten Etelä-Euroopassa.

Todellinen hifistelijä käyttää kahviinsa lähde- tai kaivovettä, juuri noudettuna. Kraanavettä käytettäessä kannattaa kylmän veden antaa valua hetken aikaa mahdollisimman raikkaan veden takaamiseksi.

Veden laatuun voidaan myös vaikuttaa erilaisilla suodattimilla tai puhdistimilla. Joillekin myös veden kovuusaste on tärkeää hyvän kahvin lopputuloksessa.

Pitkälle kuitenkin pääsee jo varmistamalla, että vesi raikasta.

Jos keität vettä erillisellä laitteella, voit antaa sen kiehua, mutta anna veden sen jälkeen tasaantua. Optimaalinen lämpötila on 92-96 astetta.

Hyvät Välineet

Kahvin valmistamiseen löytyy välineitä taivaan ja maan väliltä. Jokaisella on oma mielipiteensä parhaasta, emmekä nyt lähde yhtä parasta tapaa ehdottamaan, sillä sekin on mielipidekysymys. Muutamia vinkkejä eri metodeista hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

Jos valmistat kahvin perinteisellä kahvinkeittimellä, varmista että se on hyvin hoidettu. Kahvia valmistetaan korkeissa lämpötiloissa, joten laitteeseen joutuneet ylimääräiset ainesosat yms. vaikuttavat lopputulokseen. Keittimeen kannattaa kaataa vesi aina jollain muulla kuin kettiminen pannulla, johon kahvi valuu. Pannuun jää helposti kahviöljyjä, jotka veden mukana voivat kulkeutua keittimen sisälle. Öljyt voivat käristyä sisällä olevissa vastuksissa ja aiheuttaa outoja sivumakuja.

Suodatinpapereiksi kannattaa valita valkaisemattomia ja mahdollisimman puhtaita papereita, joista ei liukene kahvin sekaan mitään ylimääräistä.

Kahvin valmistaminen manuaalisesti pressopannulla, dripperillä, aeropressillä, chemexillä, sifoni yms. on suositeltavampi vaihtoehto, ainakin kerran kokeiltavaksi.

Aeropress on luultavasti paras vaihtoehto, jos on valmistamassa kahvia vain yhdelle hengelle. Pressopannu on todella yksinkertainen ja halpa tapa tuoda uusi ulottuvuus kahvin valmistamiseen. Chemex on näyttävä ja erittäin toimiva ratkaisu, kun halutaan valmistaa kahvia usemalla hengelle.

Oikeat Mittasuhteet

Raaka-aineiden määrät ja niiden tasapaino vaikuttavat huomattavasti lopputulokseen. Oikea määrä riippuu osittain kahvilaadusta.

Kahvin valmistuksessa paras mittayksikkö on paino. Keittiöön kannataakin homma pieni ja tarkka keittiövaaka. Hyvä sääntö on:

2 grammaa kahvia 30 grammaan vettä. Yhteen annokseen (1,25dl) tulee siis 8 grammaa kahvia.

Vahvempaa kahvia haluavien kannattaa siirtyä tummapaahtoisiin kahveihin ennemmin kuin käyttään suurempia määriä vaaleapaahtoista kahvia kupillista kohden.

Heti Nautittu tai Hyvin Säilytetty

Kahvi on parhaimmillaan tuoreena. Heti valmistamisen jälkeen. Nauti kahvi välittömästi tai kaada se termossäiliöön odottamaan käyttöä. Keittimen lämpölevyllä säilyttäminen ei ole hyväksi kahville.

Hyvä Kahvi

Kahvi on taiteilijoiden tuottama. Jokainen vaihe on oma taiteenlajinsa, jokainen vaihe voidaan tehdä käsityönä ja jokaiseen vaiheeseen löytyy omat alan erikoisosaajat.

Arvostetuimmat kahvilajit kasvavat vuoriston rinteillä, missä ammattipoimijat keräävät niitä käsin aamusta iltaan. Marjat kuljetetaan suurissa repuissa, selässä kantaen, vaikeassa maastossa avoimemmille alueille kuivatukseen. Käsin poiminnassa on etunsa vaikka se on raskaampaa kuin koneellinen kerääminen. Poimijat voivat valita puista täysin kypsät ja hyvälaatuiset marjat.

Kahvin paahtaminen juuri oikean asteiseksi, jotta siitä saadaan aromit mahdollisimman täyteläisesti irti on oma taiteensa. Suurienkin paahtimoiden paahtomestarit ovat suuren paineen alla kun vuodesta toiseen kahvista halutaan saada juuri sellaista mihin asiakaskunta on tottunut.

Pakkaukset ovat taidetta itsessään. Pakkauksilla viestitään kahvin alkuperää, erikoisuutta ja makua. Paahtimo voi välittää paljon tietoa omista arvoistaan pakkauksen muodoilla, materiaaleille ja ulkoasulla. Marketin hyllyllä pakkaus on se mikä puhuttelee kuluttajaa. Valmistaminen on taitolaji, jonka lopputuloksena syntyy taidetta.

Kahvin valmistuksesta käydään kilpailua monelle osa-alueella ja tyylillä. Ammattilaiset valmistavat kahvin grammavaakojen, millilitramittojen ja lämpömittareiden kanssa parhaan mahdollisen lopputuloksen syntymiseksi.

Ei sovi unohtaa tarjoilua ja miljöötä. Loppusilauksen täydelliseen kokemukseen antaa ympäristö ja seura, missä kahvi tarjoillaan. Aivojen antamat hyvänolon signaalit saavat huomattavan erilaisia ärsykkeitä, jos vaihtoehtoina ovat pitkään pannussa seisonut kahvi juotuna lähihuoltamon ruokasalissa tai baristan alusta loppuun käsintehdyn kahvin nauttiminen viimeiseen silaukseen asti tyylitellyssä kahvigalleriassa.

Hyvän kahvi salaisuus: Laadukkaista ja tuoreista pavuista jokaista käyttöhetkeä varten yksillöllisesti jauhettu, laadukkailla välineillä valmistettu ja välittömästi tarjoiltu.

Kahvikulttuuri Suomessa

Kahvi saapui Suomeen 1700 – luvulla ja sadassa vuodessa siitä tuli koko kansan nautintojuoma. Toinen maailmasota keskeytti kahvin maahantuonnin ja Suomeen tuli erilaisia korvikkeita. Sodan jälkeen tuonti palautui.

Kulutus on noussut tasaiseen tahtiin ja meistä suomalaisista on tullut kovia kahvin juojia. Kulutamme nykyisin enemmän kahvia henkeä kohden kuin mikään muu kansa maailmassa. Viime vuonna joimme joka päivä 4-5 kupillista kahvia per henkilö, se tarkoittaa 9,7 kiloa kahvia.

Mutta kahvin juonnissa on kyse muustakin kuin itse juomasta, se on kokemus. Käymme yhä useammin juomassa kupillisen kahvia kahvilassa vaikka sen voisi keittää kotona yhtä hyvin. Miksi? Haluamme sen kokemuksen. Voimme tavata samalla ystäviä. Voimme saada kahvin pöytään tarjoiltuna. Olemme ympäröitynä muilla ihmisillä.

Kahvista on tullut Suomessa sosiaalinen tapa ja tapahtuma. Montako sukujuhlaa, syntymäpäivää tai muuta kekkeriä olet viettänyt ilman kahvihetkeä? Kahvista on tullut merkittävä sosiaalista kulttuuriamme sekä ruokakulttuuriamme ja se on hieno asia.

Kahvin Valmistaminen

Hyvän kahvin valmistamiseen on useita tapoja ja välineitä. Välineitä käsitellään tarkemmin tällä sivulla. Pelkästään välineistä lopputulos ei riipu vaan tarvitaan myös erinomaiset raaka-aineet eli kahvipavut sekä vesi. Lisäksi tarvitaan myös osaamista itse valmistamisprosessiin.

Valmistaminen voidaan tiivistää kolmeen kohtaan:

1. Hyvät ja laadukkaat raaka-aineet. Papujen tulisi olla mahdollisimman äskettäin paahdettuja ja mielellään yksilöllisesti jauhettu kutakin kahvinkeitto kertaa varten. Suosi mahdollisimman luonnonmukaisesti kasvaneita papuja. Veden tulisi olla raikasta.

2. Oikeat mittasuhteet. Jokainen kahvi ja kahvijuoma on hieman yksilöllinen. Vedenmäärän ja kahvin tulisi olla oikeassa mittasuhteessa. Yleinen suhde on 8 grammaa 30 grammaan vettä eli noin 1,25 desiin. Veden tulisi olla 92-96 asteista, ei kiehuvaa.

3. Hyvät laitteet. Yksinkertaisilla laitteilla saa hyvän lopputuloksen helposti, toki niiden käyttäminen vie aikaa enemmän kuin kahvinkeittimen. Kahvinkeittimen tulisi olla hyvin puhdistettu.

Kahvin Ostaminen

Mistä ostan hyvää kahvia? Hyvä kahvi ei ole automaattinen asia, jota saa jokaisesta lähikaupasta ja kioskista. Mutta, jos tiedät mitä etsit ja mistä etsit, ovat mahdollisuudet löytää myös paljon suuremmat.

Selkeästi parhaat ostopaikat ovat kahviin erikoistuneet myymälät, kahvilat ja tietenkin itse paahtimot. Verkosta tilaaminen on toinen erinomainen ja kätevä tapa saada hyvää kahvia sekä valmistusvälineitä suoraan kotiovelle.

Ympäri Suomea löytyy paahtimoita, joista löydät listan täältä. Olemme listanneet myös kahviloita, jotka ovat erikoistuneet erinomaisiin kahveihin. Usein niistä on myös mahdollista ostaa kahvia kotiin. Lista kahviloista löytyy täältä.

Myös marketeista löytyy jatkuvasti yhä parempia valikoimia.Voit tutustua tarkemmin muutamiin tutustumisen arvoisiin markettikahveihin täältä.

Paahtimot

Suomessa on toiminut aikanaan satakunta kahvipaahtimoa. Määrä laski viime vuosisadan lopun lähestyessä dramaattisesti. Syynä oli markettikahvin kulutuksen kasvu. Silloin pienemmät paahtimot ja kahvikaupat alkoivat kuolemaan. 1990 – luvulla paahtimot pystyi laskemaan jo kahden käden sormilla. Nyt 2000 – luvun alkupuolella paahtimoiden määrä on lähtenyt kysynnän ja kiinnostuksen myötä nousuun. Olemme keränneet listan eri paahtimoista Suomessa.

>> Tutustu paahtimoihin <<

Jos tiedät paahtimon joka ei ole listassa tai olet kenties perustanut oman paahtimon, mistä on mahdollista ostaa kahvia, toivomme että ilmoitat siitä meille. Haluamme rakentaa mahdollisimman kattavan listan!

Kahvilat

Suomessa on lukuisia eri kahviloita, mutta haluamme listata erikseen kahvilat, jotka todella keskittyvät laadukkaaseen kahviin. Useat enemmän paikasta toiseen liikkuvat tuntevat "huoltamokahvin"

>> Lista kahviloista <<

Jos tunnet hyviä kahviloita, joissa käytetään laadukasta kahvia, toivomme että ilmoitat siitä meille. Haluamme kerätä mahdollisimman kattavan listan eri kahviloista, joita ihmisten eri puolelta Suomea on

Kahvin Historia

Kahvin todellinen historia on vielä mysteeri ja luultavasti tulee aina olemaan. Viitteitä sen käytöstä löytyy läpi historian ja arkeologian aina 4000 vuotta taaksepäin. Ensimmäisiä tietoja kaupallisesta toiminnasta kahvin ympäriltä löytyy melkein 3000 vuoden takaa.

Nykyisin tunnetua kahvijuomaa voidaan kuitenkin jäljittää 1200 - luvulle, milloin tiettävästi nykyiset paahtotekniikat ovat kehitetty tai ainakin löydetty uudestaan. Niiltä ajoilta kahvi on lähtenyt leviämään ympäri maailmaa. 1500 - luvulla Eurooppaan syntyivät ensimmäiset kahvilat ja sata vuotta myöhemmin kahvi oli lyönyt itsensä läpi koko Euroopassa. Siitä lähti leviäminen Euroopan valtioiden siirtomaihin Amerikkaan ja Aasiaan.

Suomeen kahvi rantautui kunnolla 1700 - luvulla. Muutamien kieltolakiaikojen jälkeen kansa siitä innostui ja kahvista tulikin erittäin suosittu. Sota-aikojen pulan jälkeen kahvi onkin ollut jatkuvasti vain yhä kysytympää. Tällä hetkellä suomalaiset juovat enemmän kahvia kuin mikään muu kansa maailmassa.

>> Lisää tietoa kahvin historiasta <<

Kahvin Terveysvaikutukset

PAREMPAA KAHVIA ETSIMÄSSÄ

// HUOM! Tämä on pitkä kirjoitus ja aiomme päivittää tätä tasaisin väliajoin. Kirjoitus ei ole koskaan "valmis" vaan muokkautuu ajan myötä. Suosittelen merkitsemään sen suosikkeihin, jos haluat pysyä ajantasalla. //

Olen kahvin intohimoinen harrastaja. Olen lukenut kahvin historiaa, tutkinut kahvin ominaisuuksia ja käynyt tutustumassa suomalaisiin paahtimoihin. Olen puhunut niin alan ammattilaisten kuin intohimoisten harrastajien kanssa. Näkemykseni kahvista on muuttunut huimasti ja uskon sen olevan hyvin erilainen kuin yleinen ja vallitseva käsitys kahvista on.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on valottaa omia käsityksiäni kahvista. Käyn läpi kahvin matkan viidakosta ja plantaaseilta meidän kotoisiin pannuihin ja keittimiin. Kerron miten kahvi vaikuttaa elimistöömme ja miten sen vaikutuksia voi optimoida.

Ennen kaikkea kerron kuinka voimme valmistaa ja nauttia hyvää kahvia.

Kirjoitus sisältää tuotesuosituksia ja linkkejä eri verkkokauppoihin. Haluan mainita etten saa suosituksista tai linkeistä minkäänlaista korvausta.

KAHVI ON ENEMMÄN KUIN JUOMA

Kahvi saapui Suomeen 1700 - luvulla ja sadassa vuodessa siitä tuli koko kansan nautintojuoma. Toinen maailmasota keskeytti kahvin maahantuonnin ja Suomeen tuli erilaisia korvikkeita. Sodan jälkeen tuonti palautui. Kulutus on noussut tasaiseen tahtiin ja meistä suomalaisista on tullut kovia kahvin juojia. Kulutamme nykyisin enemmän kahvia henkeä kohden kuin mikään muu kansa maailmassa. Viime vuonna joimme joka päivä 4-5 kupillista kahvia per henkilö, se tarkoittaa 9,7 kiloa kahvia.

Mutta kahvin juonnissa on kyse muustakin kuin itse juomasta, se on kokemus. Käymme yhä useammin juomassa kupillisen kahvia kahvilassa vaikka sen voisi keittää kotona yhtä hyvin. Miksi? Haluamme sen kokemuksen. Voimme tavata samalla ystäviä. Voimme saada kahvin pöytään tarjoiltuna. Olemme ympäröitynä muilla ihmisillä. Kahvista on tullut Suomessa sosiaalinen tapa ja tapahtuma. Montako sukujuhlaa, syntymäpäivää tai muuta kekkeriä olet viettänyt ilman kahvihetkeä?

Kahvista on tullut merkittävä sosiaalista kulttuuriamme sekä ruokakulttuuriamme ja se on hieno asia.

Elämme muutosta.

Ruokakulttuurimme on muutoksessa. Kokeilemme ääripäitä ja etsimme yksilöllisempiä ratkaisuja. Olemme menossa luonnonmukaisempaan suuntaan. Pohdimme yhä enemmän eri ruoka-aineiden vaikutuksia terveyteemme ja etsimme kehollemme yksilöllisempiä ratkaisuja.

Muutos ei koske vain ruokakulttuuriamme vaan koko kulttuuria. Erilaiset ihmiset eri puolilta maailmaa kohtaavat ja erilaiset tavat sulautuvat yhteen. Teknologia tunkeutuu yhä useampiin elämän osa-alueisiin. Se edistää, nopeuttaa ja yksinkertaistaa, toivottavasti. Yritämme kunnioittaa vanhaa ja kokeilla uutta.

Miten perinteinen kahvi sopii tähän kuvaan?

KAHVIN MAAILMA

Aloitetaan haasteista. Aion latoa pöytään useita ongelmia, jotka olen havainnut kahvi - ja kahvilamaailmasta. Älä huolehdi, annan jokaiseen ongelmaan myös ratkaisun tämän kirjoituksen aikana. Kaikki ratkaisut ovat sovellettavissa niin kotikeittäjälle kuin ammatikseen kahvia keittävillekin.

Kahvi on maailmalla raaka-aineena erittäin kysytty. Usein kysyntä ylittää tarjonnan ja suurimmat paahtimot ostavat kaiken mitä käsiinsä saavat. Kahvia jopa ostetaan seuraavien vuosien sadoista ilman, että tiedetään sadon laadusta mitään.

Suuresta kysynnästä seuraa houkutus tehostaa tuotantoa ja satomääriä. Kahvin viljelyssä käytetäänkin suuria määriä erilaisia kemiallisia tautien - ja hyönteisten torjuntamyrkkyjä.

Suurimmilla tiloilla kahvia kerätään koneellisesti, jolloin kypsien kahvimarjojen seasta ei erotella raakoja marjoja. Seurauksena on vatsalle epäystävällinen kahvi.

Myös paahtimoilla on oma osansa kahvimaailman nykytilanteeseen. Suomen suurimmat paahtimot ovat vuosia opettaneet suomalaisia juomaan vaalepaahtoisia kahveja. Vuonna 2009 97% kaikesta Suomessa paahdetusta kahvista oli vaalepaahtoista. Paahtimoille sen kysyntä on eduksi. Kahvia myydään kilohintaan ja vaalepaahtoinen kahvi painaa tummapaahtoista enemmän.

Marketeista löytyvät halvimmat kahvit sisältävät useita ongelmia. Raaka-aineiden laatu on epätasainen ja täynnä kemikaaleja. Kahvi on valmistettu liiaksi taloudellisia etuja ajatellen. Kahvin säilymisaika paahtamisesta ja jauhatuksesta on liian pitkä. Vuoden tai kahden säilymisaikana kahvin yli 1200 aromista ei monikaan selviä.

Kahvin valmistuksessa käytetään heikkolaatuisia, usein muovisia keittimiä, joita ei puhdisteta. Säilytä vesijohtovettä pari päivää vesilasissa ja katso millaiset raidat se lasiin jättää. Mieti vastaavat raidat koko keittimien sisustassa. Muovin ja kuuman veden yhdistelmä ei ole paras mahdollinen. Erilaiset muoviyhdisteet liukenevat veteen ja antavat kahvin maulle epämiellyttäviä vivahteita sekä terveyden kannalta epäilyttäviä vaikutuksia.

Veden laatuun ei kiinnitetä huomiota. Vaikutus kahvin makuun on huima kun vertaillaan vesijohtovettä ja tuoretta lähdevettä. Etelä-Euroopassa veden laadun heikkoutta peitellään hyvin tummaksi paahdetuilla kahveilla. Suomessa samaan ei ole tarvetta, mutta paikoittain vesijohtovettä joudutaan käsittelemään runsaasti.

Valmista kahvia säilytetään usein lasipannussa lämmityslevyn päällä alttiina valolle, jossa levy lämmittää kahvia uudelleen ja uudelleen. Lopputulos näyttää hieman huoltoaseman pihan kuralammikolta, joka haalean ruskeaa ja öljyläikkiä täynnä.

TERVEYSVAIKUTUKSISTA

Kahvi on yksi tutkituimpia ravintoaineita tänä päivänä. Vaikka sitä on tutkittu paljon, on meillä silti ristiriitaisia näkemyksiä kahvin vaikutuksista terveyteen. Riippuen tavasta ja näkökulmasta mistä tietoa etsii, on lähes varmaa että löytyy puolesta että vastaan olevia tutkimuksia.

Henkilökohtaisesti olen vakuutunut kahvin sopivuudesta osaksi terveellistä ruokavaliota. Hyvät raaka-aineet ja sopivat käyttömäärät ovat silloin tärkeässä osassa.

Kahvin nauttimisesta: Kahvi on kokonaisuutena stimuloiva juoma ja sen käytön kanssa tulisi kuunnella kehoa. Virallisemmat tahot sanovat 4-5 kupin päivittäinen määrä on kokonaisvaltaisesti terveelle ihmisille sopiva määrä. Uudemmat tiedot uskovat hieman pienempiin määriin. Terveysnäkökulmasta katsottuna optimaalisimmat vaikutukset saisi juomalla yhden kupin aamulla ja yhden kupin ennen päivän liikuntasuoritusta.

Tutkimustuloksiin (ja makuun) vaikuttavia tekijöitä:

1. Tutkitaanko kahvia tai kahvipapua kokonaisuutena vai siitä eristettyä aineosaa.

2. Tutkitaanko tehotuotettua, kemikaaleille altistunutta vai luonnonmukaisesti kasvanutta kahvia.

3. Tutkitaanko tuoretta vastapaahdettua ja juuri jauhettua kahvia vai pitkään jauheena hyllyssä seisonutta kahvia.

Tutkimuksissa on kuitenkin muutaman viimeisen vuoden aikana tapahtunut muutoksia: Kahvia on ryhdytty tutkimaan kokonaisuutena. Mukaan on otettu yllämainitsemani kolme asiaa.

Kahvin tutkimista voidaan verrata suoraan suklaan tutkimiseen. On melkoinen ero:

1. Jos tutkitaan pitkälle prosessoitua ja halvoista raaka-aineista tehtyä suklaapatukkaa ja yritetään löytää siitä terveyttä edistäviä vaikutuksia.

2. Jos tutkittaisiin luonnollisesti kasvanutta kokonaista kaakaopapua.

KOFEIINI

Kofeiini on ensimmäisiä asioita, mikä tulee mieleen kun puhutaan kahvin vaikutuksista. Voimakaiden stimuloivien vaikutusten takia kofeiini on usein hyvin demonisoitu. Kuten kaikkia stimulantteja, sitä tulee käyttää oikein. Eristettynä ainesosana sitä ei suositella nautittavaksi. Luontaisena ainesosana kahvipavussa ja rajoitetuin käyttömäärin se sopii ihmiskeholle.

Kofeiini yksinkertaistettuna estää aivoja hidastamasta tahtia, rentoumasta ja tuntemasta väsymystä. Kahvin juoja tuntee usein olonsa piristyneeksi juonnin jälkeen. Vaikutus tulee noin 30 minuuttia kahvin juonnin jälkeen. Kahvia vähemmän juoville se vaikuttaa voimakkaammin kuin suurkuluttajille.

HAPPAMUUS

Kahvi on hapan ruoka-aine. Liiallinen happamuus kehossa ei ole hyväksi, mutta tasapainossa olevan ruokavalion kanssa kahvin happamuudesta ei ole haittaa. Muutenkin tarpeeksi alkalisoivia eli kasvikunnan tuotteita syöville kahvi oikein sopiva.

Kahvi lisää myös mahahappojen eritystä.

MUITA TUTKITTUJA TERVEYSVAIKUTUKSIA

- Ehkäisee sydän - ja verisuonisairauksia

- Kiihdyttää aineenvaihduntaa

- Suojaa maksaa

- Kahvinjuojilla vähemmän diabetestä

- Ehkäisee Parkinsonin tautia

- Ehkäisee Alzheimerin tautia

- Ehkäisee miesten eturauhassyöpää

- Ehkäisee munuaissyöpää

Laajempia tietokantoja, missä kahvia ja terveyttä on tutkittu:

Kahvi.net: Kahvi ja terveys

Coffee & Health - http://www.coffeeandhealth.org/

KAHVIMAAILMA ON MUUTTUMASSA

Suomessa kahvimaailma on murroksen alla, samoin kuin muu ravintomaailma. Meillä on useita pienempiä paahtimoita, jotka ovat tehneet vuosia tai vuosikymmeniä työtä valmentaakseen suomalaisia hyvästä kahvista. Viime aikoina on jopa muutamiin kahviloihin ilmestynyt omia paahtokoneita. Hyvän kahvin saatavuus on nousussa. Kahviin erikoistuneita kahviloita ja baareja on syntynyt useita.

Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita kokeilemaan erilaisia kahveja: eri maista, eri paahtoasteilla ja eri valmistusmenetelmin tehtyjä. Meidän kahvin kuluttajien ääni on kuulunut ja ostokäyttäytyminen on tuottanut tuloksia. Perinteisten markettien hyllyvalikoimat ovat laajentuneet ja kahvilamaailma on muuttumassa.

Mitä sinä voit tehdä?

SUOSI TAITEILIJOITA

Kahvi on taiteilijoiden tuottama. Jokainen vaihe on oma taiteenlajinsa, jokainen vaihe voidaan tehdä käsityönä ja jokaiseen vaiheeseen löytyy omat alan erikoisosaajat.

Arvostetuimmat kahvilajit kasvavat vuoriston rinteillä, missä ammattipoimijat keräävät niitä käsin aamusta iltaan. Marjat kuljetetaan suurissa repuissa, selässä kantaen, vaikeassa maastossa avoimemmille alueille kuivatukseen. Käsin poiminnassa on etunsa vaikka se on raskaampaa kuin koneellinen kerääminen. Poimijat voivat valita puista täysin kypsät ja hyvälaatuiset marjat.

Kahvin paahtaminen juuri oikean asteiseksi, jotta siitä saadaan aromit mahdollisimman täyteläisesti irti on oma taiteensa. Suurienkin paahtimoiden paahtomestarit ovat suuren paineen alla kun vuodesta toiseen kahvista halutaan saada juuri sellaista mihin asiakaskunta on tottunut.

Pakkaukset ovat taidetta itsessään. Pakkauksilla viestitään kahvin alkuperää, erikoisuutta ja makua. Paahtimo voi välittää paljon tietoa omista arvoistaan pakkauksen muodoilla, materiaaleille ja ulkoasulla. Marketin hyllyllä pakkaus on se mikä puhuttelee kuluttajaa.

Valmistaminen on taitolaji, jonka lopputuloksena syntyy taidetta. Kahvin valmistuksesta käydään kilpailua monelle osa-alueella ja tyylillä. Ammattilaiset valmistavat kahvin grammavaakojen, millilitramittojen ja lämpömittareiden kanssa parhaan mahdollisen lopputuloksen syntymiseksi.

Ei sovi unohtaa tarjoilua ja miljöötä. Loppusilauksen täydelliseen kokemukseen antaa ympäristö ja seura, missä kahvi tarjoillaan. Aivojen antamat hyvänolon signaalit saavat huomattavan erilaisia ärsykkeitä, jos vaihtoehtoina ovat pitkään pannussa seisonut kahvi juotuna lähihuoltamon ruokasalissa tai baristan alusta loppuun käsintehdyn kahvin nauttiminen viimeiseen silaukseen asti tyylitellyssä kahvigalleriassa.

Näitä taitelijoita tulee arvostaa.

KAHVEISTA: Alkuperä, Lajike ja Paahtoaste

Kahveja voidaan valita ja vertailla papujen alkuperän, lajikkeen ja paahtoasteen mukaan. Myös taloudellinen tilanne on varmasti vaikuttava tekijä ostopäätökseen. Käyn läpi nuo kolme valintakriteeriä, minkä jälkeen kerron taloudellisista vaihtoehdoista paremmalle kahville. Saat käytännössä listan erilaisista kahveista, minkä kanssa voit kävellä lähimpään kauppaan.

ALKUPERÄ

Alkuperä on mielenkiintoinen tekijä, koska maaperällä ja ilmastolla on oma vaikutuksensa papuun.

LAJIKE

PAAHTOASTE

Suomessa juodaan pääasiassa vaalepaahtoisia kahveja. Useimpien paahtoaste on 1 (asteikolla 1 − 5). Tummapaahtoiset kahvit ovat kuitenkin keräämässä suosiota. Vuonna 2009 97% kahvista oli vaalepaahtoista. Viime vuonna enää 94 % kahvista oli vaaleapaahtoista.

Tummapaahtoisista kahveista saadaan irti enemmän aromeja. Niitä pidetään myös vaalepaahtoisia hienompina kahveina. Todellisuudessa myös vaaleapaahtoinen kahvi voi olla myös erinomaista. Kaikki perustuu laadukkaaseen papuun.

Jos olet vakiintunut vaaleapaahtoisen kahvien kuluttaja, suosittelen kokeilemaan muutamia kertoa tummapaahtoisia kahveja. Voi olla että samalla putoaa päivittäinen kahvin tarpeesi, mahdollisesti jopa puoleen.

Henkilökohtainen kahvimatkani alkoi perinteisestä kahveista, joista vaihdoin luonnonmukaisesti kasvatettuihin kahveihin. Samalla myös kahvin laatu parani niin, että luovuin maidon käyttämisestä kahvissa. Aloin valmistamaan kahvini pressopannussa. Nykyisin suosin suoraan paahtimolta haettuja vastapaahdettuja Arabica - lajikkeen papuja. Kahvin otan mieluiten Chemexillä valmistettuna. Minulla on onnekas tilanne, että olen asunut viime aikoina hyvin lähellä eri paahtimoita. Tällä hetkellä Lohjan Cafetoria Paahtimo on lähikahvilani.

Yleisimmät luomukahvit saatavilla marketeista

Huom! Listasin myöhemmin eri paahtimoita, joiden kahveja on saatavissa kahviin erikoistuneista liikkeistä, verkkokaupoista ja kahviloista. Näitä kahveja löydät todennäköisimmin lähimarketeista.

- Pirkka Luomukahvi | Paahtoaste 1 | Hinta 5,00 € | 500g

- Meira Cafe Original | Paahtoaste 2 | Hinta 4,95 € | 250g

- Paulig Mundo ja Paulig alkuperämaakahvit: Columbia ja Mexico | Paahtoaste 3 | Hinta 6,50 € | 250g

- Robert’s Coffee: Mexico Organic | Hinta 6,50 € | 200g

- Mokkamestarit: Addis Adeba | Paahtoaste 5 | Hinta 8,25 € | 250g

- Mokkamestarit: Mestarin Mokka | Paahtoaste 1 | Hinta 8,00 € | 250g

- Cafetoria Paahtimo: Gran Palomar - kahvit (tumma - tai vaaleapaahto) | Hinta 6,50 - 7,50 € | 250g

HYVÄ KAHVIN PERUSTEET: 3 ASKELTA KAHVIN LAADUN PARANTAMISEEN

Hyvän kahvi salaisuus: Laadukkaista ja tuoreista pavuista jokaista käyttöhetkeä varten yksillöllisesti jauhettu, laadukkailla välineillä valmistettu ja välittömästi tarjoiltu.

1. Osta kokonaisia luomulaatuisia kahvipapuja, vain muutaman viikon tarpeisiin ja jauha joka kerralle vain tarvitsemasi määrä.

Suosi pieniä paahtimoita. Suomalaiset pienpaahtimot ostavat usein pavut suoraan tiloilta. Paahtimot, kuten Mokkamestarit ja Lohjan paahtimo, ovat varmistaneet raaka-aineiden laadun käymällä itse paikan päällä tutustamassa koko tuotannon alkuvaiheisiin. Pienempien paahtimoiden etuihin kuuluu myös kahvin tuoreus. Papuja paahdetaan usein, joskus jopa tilauskohtaisesti ja tarjolla on lähes poikkeuksetta tuoretta kahvia.

Osta kahvi aina papuina, jos mahdollista. Kahvi on maun kannalta parhaimmillaan viikon tai kahden kulttua paahtamisesta. Myös terveysnäkökulmasta tuoreus on etu. Hanki kahvia yhdellä kerralla vain muutaman viikon tarpeisiin.

Säilytä papuja valolta suojassa.

Kahvi säilyy papuina kohtuullisesti, mutta jauhettuna sen alamäki alkaa heti.

2. Valmista puhtain ja laadukkain välinein

Kahvin valmistaminen perinteisellä kahvinkeittimellä:

Varmista että se on hyvin hoidettu. Suodatinpapereiksi kannattaa valita valkaisemattomia ja mahdollisimman puhtaita papereita, joista ei liukene kahvin sekaan mitään ylimääräistä.

Kahvin valmistaminen manuaalisesti (pressopannulla, dripperillä, aeropressillä tai chemexillä) on suositeltavampi vaihtoehto:

Kuumenna raikasta vettä noin 95 asteeseen ja anna sen tasaantua ennen kaatamista keittimeen.

3. Nauti heti (tai säilytä hyvin) sellaisenaan ja hyvässä seurassa

Kahvi on parhaimmillaan tuoreena. Heti valmistamisen jälkeen. Nauti kahvi välittömästi tai kaada se termossäiliöön odottamaan käyttöä. Keittimen lämpölevyllä säilyttäminen ei ole hyväksi kahville.

PAAHTIMOT

Pienpaahtimot

- Mokkamestarit - http://mokkamestarit.fi/

- Lohjan paahtimo - http://www.cafetoria.fi

- Porvoon kahvipaahtimo - http://porvoonpaahtimo.fi/

- Johan & Nyström - http://www.johanochnystrom.fi/

- Turun kahvipaahtimo - http://www.turunkahvipaahtimo.fi/

- Helsingin kahvipaahtimo - http://helsinginkahvipaahtimo.com/

- Kaffa Roastery - http://kaffaroastery.fi/

- Kaffiino - http://www.kaffiino.net/

- Caffi - http://www.caffi.fi

- Cafe Solo - http://www.cafesolo.fi/

- Fresh Coffee - http://www.freshcoffee.fi/

Suuremmat paahtimot

- Paulig - http://www.paulig.fi

- Meira - http://www.meira.fi

- Robert’s Coffee - http://www.robertscoffee.com

LAITTEET

Tarkoitukseni on listata eri laitteita joita suosittelen. Annan myös esimerkkejä ostopaikoista sekä hinnoista. Myös useimmista suuremmista tavarataloista löytyy kattava valikoima erilaisia kahvinvalmistusvälineitä ja hinnat ovat usein kohtuullisia. Toimi tarpeidesi ja mahdollisuuksiesi mukaan. Netistä kotiin tilaaminen on helpoin vaihtoehto. Paikallisesta erikoiskahvia myyvästä liikkeestä saat lisää tietoa laitteista.

Jauhaminen

1. Hario Skerton: lasinen, keraamisilla terillä varustettu kahvimylly n. 45 euroa

Laitetta myyvät mm. Caffi ja Cafetoria paahtimo.

2. Krupsin GrindExpert: sähköinen kahvimylly n. 50 euroa

Laitetta myy Clasohlson.

Valmistaminen

1. Pressopannu alkaen 10 euroa.

Saatavilla jokaisesta suuremmasta marketista, kuten Prismoista ja Citymarketeista.

2. Hario Dripper, hinta noin 22 euroa

Laitetta myy mm. Cafetoria paahtimo.

3. Aeropress

Laitetta myy mm. Caffi.

4. Chemex

Laitetta myy mm. Caffi. Huom! Tarvitset Chemexiin omat suodatinpaperit, jotka saat täältä.

Säilyttäminen

1. Keraaminen take-awaykuppi silikonikannella n. 15 euroa

2. Teräksinen termospannu - tai muki alkaen 9 euroa

KAHVILAT

Hyviä kahviloita on nykyisin ympäri Suomea. Tässä muutamia, joita olen henkilökohtaisesti kokeillut tai saanut suosituksia hyviltä ystäviltä.

Helsinki: Caffi - http://www.caffi.fi/

Helsinki: Kaffecentralen - http://www.kaffecentralen.com

Helsinki: Johan & Nyström - http://www.johanochnystrom.fi/

Espoo: Caffi - http://www.caffi.fi/

Vantaa: Caffi - http://www.caffi.fi/

Tampere: Taikapapu - https://www.facebook.com/Taikapapu

Tampere: kahvila Valo - http://www.kahvilavalo.fi/paahtimo

Jyväskylä: Coffea - http://www.coffea.fi/

Turku: CafeArt - http://www.cafeart.fi/

Porvoo: Porvoon Paahtimo - http://porvoonpaahtimo.fi

Vaasa: CafeSolo - http://www.cafesolo.fi/

Pori: CafeSolo - http://www.cafesolo.fi/

Oulu: Kofeiinikomppania - http://www.kofeiinikomppania.fi/

Lohja: Cafetoria paahtimo - http://www.cafetoria.fi

Mikkeli: Vilee - http://www.vilee.fi/

OSTOSLISTA

Luultavasti tämän tekstin luettuasi tarvitset uusia kahvin valmistusvälineitä tai raaka-aineita. Tässä yksinkertainen ostoslista, jonka avulla voit nostaa kahvisi uudelle tasolle.

Suosittelen, että teet kerta tilauksen verkkokaupasta. Saat kaiken yhdellä tilauksella kotiin toimitettuna.

1. Kahvin valmistuslaite

Hario V60 (lasia) - dripper 22,50 euroa

2. Tuoreita kahvipapuja tai juuri jauhettua kahvia

Gran Palomar - tummapaahto 250g 7,50 euroa

LÄHTEET & LISÄÄ TIETOA

- http://www.coffeeandhealth.org/

- http://en.wikipedia.org/wiki/Coffee

- http://fi.wikipedia.org/wiki/Kahvi

- http://www.seko.fi/kahvitieto/

- http://teejakahviseura.yhdistysavain.fi/kahvi-ja_teetietoa/kahvitietoa/

- http://www.kahvi.net/

- http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2099/12/31/coffee-health-benefits.aspx

- http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2011/04/16/ori-hofmekler-on-coffee.aspx

- http://nabcommunities.com/2012/07/23/nourish-coffee-series-healthy-vs-unhealthy/#

- TedxUbud - Asher Yaron - What you didn't know about coffee

- http://www.ristretto.fi/foorumi

- http://www.ico.org/

Kahvin historia

Käymme tässä kirjoituksessa läpi kahvin historiaa yleisesti sekä tarkemmin Suomessa. Lopussa on myös lyhyt katsaus suomalaiseen kahvikulttuuriin juuri nyt.

Kahvin Historia

Kahvin todellista historiaa ei kukaan tiedä ja siitä on olemassa monenlaisia versioita. Monet ovat kuitenkin yrittäneet selvittää kuinka siitä tuli maailman suosituin juoma ja miten se levisi ympäri maailmaan. Vaikka täydellisiä vastauksia ei olekaan, on asiaa hauska kuitenkin miettiä.

Arkeologisten löytöjen perusteella kahvipapujen käyttö voidaan viedä ajassa taaksepäin noin 4000 vuotta. Varhaisissa kirjoituksissa kahvista kuitenkin puhutaan vasta paljon myöhemmin. Ensimmäiset löydöt kahviin liittyvästä kaupallisesta toiminnasta on tehty 900 - luvulta eaa. Aluksia kahvia ei paahdettu lainkaan vaan niitä murskattiin ja laitettiin osaksi alkoholipitoisia juomia. Ensimmäiset paahtamiset jäljitetään Afrikkaan ja 500 - luvulla. Paahtaminen tapahtui nuotiossa, minne pavut heitettiin ja poimittiin vasta nuotion sammumisen jälkeen. Nykyisin tunnettuja paahtamismenetelmiä jäljitetään Arabiaan 1200 - luvulle.

Länsimaissa kahvilla oli aluksi hyvin tiukat uskonnolliset siteet. Joillekin kuului yhdeksi osaksi seremonioita ja toisille se oli osa syntiä ja pahuutta.

Kerrotaankin, että Paavi Klemens VIII neuvonantajat suosittelivat hänelle kahvin julistamista kielletyksi. Kahvia pidettiin Ottomaanien valtakunnan suosikki juomana, mikä oli lännen vihollinen siihen aikaan. Klemens VIII kahvista:

Tämä Saatanan juoma on niin herkullista, että on peräti väärin, jos siitä saisivat nauttia vain pakanat. Puijataan Saatanaa ja kaapataan kahvi meille ja tehdään siitä kristittyjen juoma.

Maistettuaan kahvia Paavi päätti tehdä siitä hyväksytyn juoman ja nopeasti se nousikin suosituksi läpi Kristtyjen maiden.

Kahvi nousi ja saavutti suosion Euroopassa 1615. Aluksi sen toivat Eurooppaan venetsialaiset kauppiaat. Kahvia myytiin virvoitusjuomien ohessa, osan myyjistä samalla väittäen kahvilla olevan lääkinnällisiä voimia.

Ensimmäinen kahvila jäljitetään Budapestiin, minne se perustettiin jo 1554. Kahvilat yleistyivät kuitenkin vasta 1600 - luvun puolivälissä. Samalla kahvi teki itseään tunnetuksi läpi Euroopan. 1650 - luvun jälkeen syntyikin kahvilabuumi, mikä tarkoitti että Lontoossa oli siihen aikaan enemmän kahviloita kuin nykyisin.

Kahvilat olivat yleisiä kohtaamispaikkoja, joissa kauppiaat, taitelijat, pankkiirit ja muut ajan merkkihenkilöt toimivat. Niistä tuli foorumeita poliittiselle toiminnalle ja liiketoiminnan keskuksia.

Vuonna 1616 hollantilainen merikapteeni huomasi kahvin liiketoiminnallisen potentiaalin ja onnistui Arabian kielloista huolimatta salakuljettamaan kahvipapuja muualle. Hän varasti tusinan kahvipensaita Mochan satamasta ja palasi niiden kanssa Hollantiin, missä niitä viljeltiin kasvihuoneissa.

Näiden pensaiden ansioita kahvia ryhdyttiin viljelemään Hollannin siirtomaissa, kuten Javalla (osa nykyistä Indonesisa), Timorissa, Sumatralla ja Sri Lankassa. Ranska ja Espanaja ottivat oppia ja seurasivat perässä omien siirtomaidensa kanssa. Brittiläinen imperiumi oli hallitseva siirtomaiden haltija, mutta he ryhtyivät kahvin viljelyyn vasta 1730 Jamaikassa ja 100 vuotta myöhemmin Intiassa.

Kahvin päätyminen Amerikkaan on toinen tarina, joka on täynnä huhuja, epäilyksiä ja arvauksia. On sanottu, että ranskalainen laivastoupseeri Mathieu de Clieu vuonna 1720 tutustui kahviin Pariisin kahviloissa. Hänestä tuli innokas kahvin juoja. Hän innoistui kahvin kasvattamisesta Atlantin toiselle puolella ja onnistui kuin onnistuikin samaan kahvipuun siemeniä, luultavasti Hollanin kasvitarhoista.

Raskaan matkan aikana kahvin siemenet kokivat kovia. Kaikki laivan matkustajat eivät olleet niistä innoissaan ja osa yritti jopa tuhota ne. Laivaa kohtaan iski myös vesipula. Vettä säännösteltiin ja Mathiue joutui jakamaan pienen vesiannoksensa siemenien kanssa. Molemmat kuitenkin selvisivät matkasta.

Siemenesti kasvanut puu toimi lopulta isänä kaikelle kahville, mitä kasvatettiin Amerikassa ja Karibialla. Kahvin viejälle tästä ei kuitenkaan syntynyt onnea ja varautta vaan Mathieu kuoli rahattomana miehenä Pariisissa Ranskan vallankumouksen aikana.

Kahvi kuitenkin jatkoi leviämistään Surinamiin ja Ranskan Guayanaan, mistä se jatkoi matkaansa Brasiliaan portugalilaisen sotilaan toimesta. 1800 - luvun alkuun mennessä kahvista oli tullut tärkeä osa taloutta monissa Keski - ja Etelä-Amerikan maissa.

1800 - ja 1900 - lukujen vaihteessa Brasilia nousi lähes monopoli asemaan kahvin tuotannossa, mutta hinnat korkeina pitänyt politiikka johti muiden tuottajamaiden kysynnän kasvuun. Guatemala, Kolumbia ja Indonesia olivat näiden kärjessä.

Suosio on vain jatkanut kasvuaan ja suuren nousun se on tehnyt 1900 - luvun lopussa ja 2000 - luvun alussa kun suuret kansainväliset kahvilaketjut syntyivät ja levisivät. Kahvikulttuuri monipuolistui ja erilaiset kahvijuomat levisivät ympäri maailmaa.

Kahvi on kerännyt intohimoisia harrastajia, joille laatu on kaikki kaikessa. Monille heistä kahvista on tullut työ ja asia, jota levitetään eteenpäin. Samalla mahdollisuudet saada hyvää kahvia ovat nousseet.

Erityiset kahvibaari ja pienet paahtimot ovat tehneet nousuaan ympäri maailman. Kahvin kulutus on kasvaa joka vuosi. Jopa perinteisissä teekulttuureissa kahvi saavuttanut suosiota.

Kahvin Historia Suomessa

Ensimmäinen suomalainen mastoi kahvia 1637 Persiassa. Turkulainen Axel Käg toimi kamaripalvelijana Schelswig-Holsteinin herttuan seurueessa heidän käydessään Persiassa.

Kahvin taival ei kuitenkaan alkanut ruusuisesti Suomessa, sillä koko Ruotsin valtakuntaan tuli voimaan kahvinkieltolaki vuonna 1756. Kahvin keittämisestä sai sakot ja keittämiseen käytettävät laitteet takavarikoitiin valtiolle. Kieltolaki ehti olla voimassa kuusi vuotta kunnes se kumottiin.

Vain viisi vuotta myöhemmin kahvi kiellettiin toista kertaa. Tällä kertaa laki ehti olla voimassa vain kolme vuotta, kunnes se vapautui jälleen 1770. Vielä yhden kerran kahvia yritettiin kieltää. Vuonna 1794 astui voimaan kieltolaki joka oli voimassa kahdeksan vuotta, kunnes Kustaa IV Aadolf kumosi sen 1800 - luvun alussa. Lain taustalla ei ollut tällä kertaa uskonnolliset syyt vaan taloudelliset. Kahvin ostaminen ulkomailta kulutti maan valuuttavarantoja.

Tämän jälkeen kahvin kulutus teki nousua aina 1900 - luvun maailmansotiin asti. Maailmansotien aikaan kahvin maahantuonti keskeytyi ja Suomeen tuli erilaisia korvikkeita. Oikean kahvin määrää säännösteltiin ja sitä korvattiin muilla aineilla. Sodan jälkeen tuonti palautui.

Kahvi Suomessa Nyt

Kulutus Suomessa on noussut tasaiseen tahtiin ja meistä suomalaisista on tullut kovia kahvin juojia. Kulutamme nykyisin enemmän kahvia henkeä kohden kuin mikään muu kansa maailmassa. Viime vuonna joimme joka päivä 4-5 kupillista kahvia per henkilö, se tarkoittaa 9,7 kiloa kahvia.

Mutta kahvin juonnissa on kyse muustakin kuin itse juomasta, se on kokemus. Käymme yhä useammin juomassa kupillisen kahvia kahvilassa vaikka sen voisi keittää kotona yhtä hyvin. Miksi? Haluamme sen kokemuksen. Voimme tavata samalla ystäviä. Voimme saada kahvin pöytään tarjoiltuna. Olemme ympäröitynä muilla ihmisillä. Kahvista on tullut Suomessa sosiaalinen tapa ja tapahtuma. Montako sukujuhlaa, syntymäpäivää tai muuta kekkeriä olet viettänyt ilman kahvihetkeä?

Kahvista on tullut merkittävä sosiaalista kulttuuriamme sekä ruokakulttuuriamme ja se on hieno asia.

Kahvin Myynti

Kahvin myynti on kokenut myös monta muutosta Suomessa. Koko historian aikana täällä on toiminut satakunta paahtimoa. Alunperin kahvia haettiinkin pienistä liikkeistä tai suoraan paahtimoista. 1990 - luvulle tultaessa asiat olivat muuttuneet. Kahvi siirtyi pääasiassa marketteihin ja paahtimoita kuoli pois. Muutamien suurempien paahtimoiden lisäksi vain pari pientä paahtimio jatkoi tai aloitti toimintansa.

2000 - luvulle tultaessa ja vuosituhannen alussa kahvi on kuitenkin kerännyt uudenlaista kannatusta Suomessa. Alalle on tullut intohimoisia harrastajia, joille laatu on kaikki kaikessa. Paahtimoiden määrä on lähtenyt nousuun ja uusia syntyy. Kahvibaareja ja - liikkeitäkin on tullut lisää. Tuoretta ja vastapaahdettua kahvia on saatavilla nykyisin lähes jokaiselta, varsinkin suuremmalta paikkakunnalta. Monilla paahtimoilla on omia liikkeitä joko paahtimon yhteydessä tai erillinen kahvila.

Suomalainen Kahvi

Olemme listanneet sekä suomalaisia paahtimoita että hyvää kahvia myyviä kahviloita.

>> Tutustu paahtimoihin. <<

>> Tutustu kahviloihin. <<

Kahvilat

Tältä sivulta löydät listattuna kahviloita, jotka käyttävät hyvää kahvia. Suosittelemamme kahvilat paahtavat itse kahvin tai käyttävät vasta paahdettua sekä jauhettua kahvia.

Jos tiedät kahvilan joka ei ole listassa, toivoisimme että ilmoitat siitä. Voit jättää kahvilan tiedot kommenttina tai lähettää ne sähköpostilla info@rakastankahvia.fi. Kiitämme kaikista vinkeistä!

Kahvilat Helsinki

Caffi - http://www.caffi.fi/
Kaffecentralen - http://www.kaffecentralen.com
Johan & Nyström - http://www.johanochnystrom.fi/

Kahvilat Vantaa

Caffi - http://www.caffi.fi/

Kahvilat Espoo

Caffi - http://www.caffi.fi/

Kahvilat Lohja

Cafetoria Paahtimo - http://www.cafetoria.fi

Kahvilat Tampere

Tampereen Paahtimo - https://www.tampereenpaahtimo.fi

Kahvila Valo - http://www.kahvilavalo.fi/

Kahvilat Turku

CafeArt - http://www.cafeart.fi/

Kahvilat Porvoo

Porvoon Paahtimo - http://porvoonpaahtimo.fi

Kahvilat Pori

CafeSolo - http://www.cafesolo.fi/

Viva La Coffee - http://vivalacoffee.fi/

Kahvilat Jyväskylä

Coffea - http://www.coffea.fi/

Kahvilat Oulu

Kofeiinikomppania - http://www.kofeiinikomppania.fi/

Kahvilat Mikkeli

Vilee - http://www.vilee.fi/

Kahvilat Vaasa

CafeSolo - http://www.cafesolo.fi/

Paahtimot

Tällä sivulla on listattuna kaikki suomalaiset paahtimot. Viimeisien vuosien aikana paahtimoiden määrä on lähtenyt nousuun, minkä ansiosta pääsemme nauttimaan yhä monipuolisemmin erilaisista hyvistä kahveista. Jos tiedät paahtimon joka ei ole listassa, toivoisimme että ilmoitat siitä. Voit jättää paahtimon tiedot kommenttina tai lähettää ne sähköpostilla info@rakastankahvia.fi. Kiitämme kaikista vinkeistä!

Pienpaahtimot

- Mokkamestarit - http://mokkamestarit.fi/ - Lohjan paahtimo - http://www.cafetoria.fi - Porvoon kahvipaahtimo - http://porvoonpaahtimo.fi/ - Johan & Nyström - http://www.johanochnystrom.fi/ - Turun kahvipaahtimo - http://www.turunkahvipaahtimo.fi/ - Helsingin kahvipaahtimo - http://helsinginkahvipaahtimo.com/ - Kaffa Roastery - http://kaffaroastery.fi/ - Kaffiino - http://www.kaffiino.net/caffi.fi - Cafe Solo - http://www.cafesolo.fi/ - Fresh Coffee - http://www.freshcoffee.fi/ - La Torrefazione - http://www.latorre.fi/ - Pienpaahtimo Loisto - http://www.kahvilavalo.fi/paahtimo - Tampereen Paahtimo - tampereenpaahtimo.fi

Suuremmat paahtimot

- Paulig - http://www.paulig.fi - Meira - http://www.meira.fi - Robert’s Coffee - http://www.robertscoffee.com